The ring

Välillä vähän hääjuttujakin. Tuossa kesälomalla luonamme kävi ystäväpariskunta jotka ovat menossa myös ensi kesänä naimisiin. Tyttö siinä sitten kyseli miten pitkällä olen to-do listallani. Hassua, olen aina kuvitellut olevani mega prinsessa joka ei jätä mitään miettimättä kun vihdoin suuri päivä koittaa...Nyt kuitenkin olen huomannut että joissain asioissa taidankin olla suht vaatimaton. Don't get me wrong. Aion edelleen näyttää hääpäivänä niin tyrmäävältä että nais vieraat miettivät "Why can't I be her?" ja miehet "Wish she was mine". (Joo, tämä pieni leijona heräilee täältä taas) Mutta joissakin asioissa huomaan vaan että vaatimattomuus kaunistaa.

 Samainen ystäväni kyseli minulta paljonko olen laskenut sormuksen budjettiin. WHAT?! En ole edes miettinyt asiaa. Kun hän ilmoitti oman budjettinsa olevan 2000-2500 euroa, lopetin hengittämisen hetkeksi. Tykkään koruista, joo varsinkin Glitteristä ostetuista. :) Mutta en ole koskaan ostanut itselleni kaulakorua tai sormuksia, ne ovat AINA tulleet lahjaksi. Joten eihän minulla ollut hajuakaan mitä sormuksesta tulisi pulittaa. Paniikissa rupesin siinä sitten samantien surffaamaan netissä etsimässä vihkisormuksia ja HUH. Kaikki sormukset mistä pidin maksoi alle 1000 euroa. Sormuksissa tykkään yksinkertaisesta ja kapeasta, niin että sormikaan ei näytä överi paksulta korujen kanssa. Siroa ja kaunista. Sanoinkin poikaystävälleni miten hyvän ja helpon vaimon hän on valinnut. Ei tule kalliiksi! Mutta vakavasti ottaen, ei se sormuksen hinta kyllä valitettavasti määrittele avioliiton onnellisuutta ja pituutta! Jotenkin tuntuu muutenkin etten halua asettaa mitään tuollaisia hulluja paineita häille. Kaiken ei tarvitse maksaa paljoa, ja juhlista voi silti aivan varmasti tulla mahtavat!

Tämän tapaista sormusta olen ajatellut

 Nauratti kun sain yhdeltä kaasoltani alla olevan paidan synttäri lahjaksi. Tunteekohan hän minut hieman liian hyvin? :) Seuraavana päivänä vietin 4 tuntia shoppaamassa, töiden jälkeen. Mukaan tarttui hameita, mekkoja ja villapaita syksylle.

True?!

Uusia vaatteita

Treeni viikko on nyt ollut aika kevyt. Kevyttä juoksua, spurtteja, uintia ja yksi crossfit treeni. Joka kylläkin sisälsi 550 tuplahyppyä...ei niin fiksua 3 päivää ennen juoksua! Penikat on tällä hetkellä niin kipeät että pelkkä kävely tuo kyyneleet silmiin.

Kädet muutaman  pieleen menneen tuplahypyn jälkeen :)

 Kävin pitkästä aikaa taas vanhan uinti ryhmäni kanssa treenaamassa. Aina tulee kova kaipuu altaaseen, uinti on niin törkeän hyvää kokovartalon treeniä että harva muu laji tuntuu niin tehokkaalta. Viime viikolla vedettiin kaverini kanssa 11km testilenkki. Oikeastaan vaan varmisteltiin että jaksetaan juosta tuo 10km maaliin asti. Jep, onnistuu! Tavoite tosin oli että juostaisiin se alle 1h, mutta uskallan kyllä epäillä. Kaverini ei tätä tosin vielä myönnä.



 Uusia lajejakin tullut taas kokeiltua. Käytiin työporukalla ampumassa Helsingissä. Hullua sanon minä! Tuntui että joka kerta kun pamahti meinasin pissiä alleni, ja tämä oli siis n. 30sek. välein. Koko ajan oli myös pieni pelko päällä, koska oikesti käsitti mitä tuommosillakin vehkeillä saa aikaseksi. Hyi! En kyllä ollut ihan surkea lajissa ja olihan se hauska kokeilla. Ei tuollaiseen tulisi itse lähdettyä ikinä. Tykkään kyllä enemmän lajeista joissa saa hienkin pintaan muuten kuin vain pelosta.

Pelottavaa hommaa... ja äänekästä!

 Peukut pystyyn jotta vettä ei tulisi kaatamalla lauantai iltana, ja päästäisiin lähelle tavoite aikaa!

 Muksaa Weekendia!!!

Maratonia ja juhlaa

Olin viime viikolla kirjoittanut hienon tekstin kun sattui huonopäivä kohdalle. Julkaisen kirjoituksen kuitenkin vähän kaunisteltuna nyt kun pahapäivä helpotti! Tämmöinen blogi toimii kyllä hyvin terapiana kun välillä melkeen tuntuu kuin kirjoittaisi päiväkirjaa...

Viime viikko meni tosiaan arkeen totuttelemisessa. Kroppa oli heti maanantain treenin jälkeen niin jumissa, mutta sain kuin sainkin rutistettua 8 treeniä viikkoon. Treeni viikko näytti tältä:
Ma: Crossfit+ kevyt juoksu lenkki päälle
Ti: Crossfit
Ke: Crossfit aamu + Juoksuvetoja radalla (sisälsi 200m,400m,1000m,400m,200m) plus kevyet päälle. To: Crossfit 5km soutu, aikaan 22.22
Pe: Lepo
La: 8km aamulenkki
Su: Crossfit

Radalla juoksua, lähes oksennus. :)

Tuo keskiviikon radalla juoksu tehtiin yhdessä poikaystävän kanssa. Hän on minun oma personal trainer ;) En ikinä saisi itsestäni niin paljoa irti mitä hän saa. Näytetään varmasti ihan normaaleilta kun toinen huutaa vierellä "kovempaa kovempaa, toihan on ihan liian hidasta" ja minulla hengitys pihisee ja oksennus melkein lentää. Rakkautta sanon minä! Sanoinkin poikaystävälle että harvoin herää näin ristiriitaisia tunteita samalla kertaa. Tekisi mieli huutaa takaisin että "turpa kiinni, yritän kyllä parhaani"ja pieni ärtyneisyys herää, mutta samalla mietin että herranenaika rakastan tuota tyyppiä kun se jaksaa tuollalailla tsempata vaikka näytän kituvalta pikku possulta. <3


Nyt on vielä menossa toinen kovempi treeni viikko ja ensi viikolla kevennän jotta saisi hieman kevyemmillä jaloilla juosta Midnight runissa. Lauantaina olin myös yleisössä kannustamassa poikaystävää Helsinki City Maratonilla. Yleisön puolesta sää ei ehkä ollut parhaimmillaan mutta poikaystävällä ainakin juoksu kulki. 3h 14min 21sek. Hatunnoston arvoinen suoritus! Tuossa lajissa ihailen poikaystävääni niin suuresti. Vuosi vuodelta hän vaan treenaa pitkiä lenkkejä yksin ja aina kykenee parantamaan ennätyksiä. Näkisitte kaverin maalissa, ei läähätä, kävelee suoraan ja naama on perus värinen. Askelkin näyttää juostessa niin kevyeltä että itse liidän tuolla tavalla lähinnä unissani! Tuskin tulen itse koskaan maratonia juoksemaan. Sen verran rankkaa kropalle että tässä vaiheessa minäkin ymmärrän sydänkohtauksen riskit.

HCM

Maanantaina täytin huikeat 24 vuotta. Horoskoopiltani olen leijona. Eräässä horoskoopissa kuvaillaan leijonaa näin: "Leijonalle maailma on näyttämö, jolla hän tahtoo loistaa pääosassa. Hän janoaa mainetta ja kunniaa - ja saavuttaakin yleisönsä jakamattoman suosion, olipa yleisönä sitten vaikka vain yksi ihminen. Kuitenkin leijonan elinehto on ihminen, joka uskoo häneen ja hänen unelmiinsa. Vaikka hän näyttää ulospäin itsevarmuuden perikuvalta, leijona on itse asiassa hyvin riippuvainen toisten ihmisten hyväksynnästä, rakkaudesta ja tunnustuksesta." Luonteeni täsmää aika täydellisesti tuohon horoskooppi kuvaukseen. En varsinaisesti usko näihin juttuihin, mutta välillä on kyllä hauskaa miten täydellisesti horoskoopit osuu joidenkin ihmisten luonteisiin.

Leijona luonne?! :)

Ollut jo muutaman viikon tässä joku mysteeri stressi. Herpes puhkesi huuleen, näen painajaisia vaikka normaalisti en edes tiedosta näkeväni unia ja herään öisin lihasten kramppeihin. En kuitenkaan varsinaisesti tiedä mitä stressaan? Syys stressi maybe?!

Mihin tämä maailma on menossa?!

Internetin ihmeellinen maailma sai taas eilen oikein kunnolla miettimään maailman menoa, tai oikeastaan kauneusihanteita ja mihin ne oikein ovat menossa. Tällä hetkellä tuntuu että ihminen luokitellaan sen mukaan miten paljon hän , sporttaa, fittaa ja miten paljon hän pistää proteiinia naamaan raejuuston, rahkan ja proteinpuddingin muodossa. I know, ihminen on laumaeläin ja tekee asioita tullakseen hyväksytyksi muiden joukossa. Syyllistyn tähän itsekkin. Urheillut olen aina, joten siihen tuskin tulisi muutosta vaikka tämä poistuisikin muodista. Mutta en osaa sanoa laittaisinko raejuustoa ja rahkaa suuhuni niin usein, ellei tätä olisi niin hehkutettu. Proteiini innostuksesta huolimatta syön edelleen päivittäin aamupuuroni, ruisleipäni ja oi kyllä, silloin tällöin myös jäätelöä, karkkia ja SUKLAATA. Nam! Iän karttuessa olen oppinut että asioista pitää nauttia vielä kun pystyy. You only live once, vai miten se nyt meni?! :)

Äitini joka on ikuinen jojo-laihduttaja laittoi minulle eilen seuraavan linkin: http://www.vau.fi/Perhe/Vanhemmuus/Aiti-on-lihava/
Jos millään jaksatte tuota lukea, niin uskon että kirjoituksessa on hyvin paljon asiaa. Törmäsin ainakin itse moneen asiaan jotka olivat ihan kuin suoraan meidän omasta lapsuudesta. Myös tuleva 64v anoppini hokee kuin mantrana: "karpatessa ei tule nälkä" ja jaksaa toitottaa miten lihava hän on. (Mielestäni AIVAN normaalipainoinen) Vaikka olen jo aikuinen jään tuommoistenkin lauseiden jälkeen miettimään, mitähän tuo anoppi minusta sitten ajattelee, jos itseäänkin pitää lihavana? Olen selkeästi isomman kokoinen kuin kukaan heidän perheen naisista. Mutta tiedän itse että olen myös paljon lihaksikkaampi, ja hyvä näin. Tällä hetkellä olen oikein tyytyväinen itseeni juuri näillä leveillä hartioilla ja pyöreällä pyllyllä! :) Toivottavasti osaisi itse "oppia virheistä", eikä joskus tulevaisuudessa aina huomauttelisi omia virheitään lasten kuullen vaan toisi niin itsessään kuin lapsessa esiin niitä hyviä asioita.

Saman päivän aikana törmäsin myös seuraavaan kirjoitukseen: http://www.lily.fi/blogit/fitness-fuhrer/ylimaaraista-pakaroissa-eli-olennaisuuksia-naispikajuoksijoista Tämän luettuani olin hämmästynyt ja jopa vihainen samaanaikaan. Jos noilla upeilla naisilla on jotakin ylimääräistä tuossa niin terve! Tuhannet naiset hikoilee satoja tunteja saleilla päästäkseen edes lähelle noita muotoja ja Iltalehden toimittaja kirjoittaa heidän ylimääräisistä rasvoista. Harvoin olen Jamaicalaisilla nähnyt niin lättä pyllyjä kuin meillä suomalaisilla. Ja toimittaja ei varmasti ikinä ole kuullut lihaksista?! Eniten raivostuttaa miten tuommoinen juttu on edes julkaistu?!

Tässä hieman minun kauneusihanteitani :)

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin! 

Paluu arkeen

Ihana arki! 3 viikkoa hurahti liian nopeasti. Mutta jotenkin arki tuntuu nyt ihan kivalta. Helpompi pitää järkevät ruokailurytmit ja terveellisemmät ruuat. Samoin 3 viikon crossfitittömän viikon jälkeen kipu on ihanaa ensimmäisten treenien jälkeen. Eka treeni oli mukava Elina. Jo puolivälissä olin niin rikki että ajatuksissa oli jo jättää Wodi 5 kierrokseen. Mutta tämä tyttöhän EI luovuta ja loppuun asti mentiin. Hitaasti mutta varmasti kohti uusia ennätyksiä... Urheilusta vielä sen verran että 2 viikon päästä olisi edessä Midnight run 10km. Harvinaisen vähän tullut juostuakin kun penikat reistailee isosti. Lähes joka lenkki loppuu kyyneliin ja mielettömään kipuun. Onko kellään apukeinoja? Hieronta ei kovinkaan paljoa auttanut joten kävin ostamassa uudet lenkkarit jos sitä kautta kipu helpottaisi. Ja valoa tunnelin päässä... Kivut on selkeästi vähentynyt!

Uudet kengät, Nike Air Pegasus

Eka treeni loman jälkeen, Elina.

Voisin myöhemmin tehdä kunnon Barcelona postauksen. Reissu oli ihana ja KUUMA ;) Hotelli sijaitsi Montjuic kukkulan alapuolella. Aamulenkeiksi tulikin ylämäki lenkit. Vikana aamuna lenkkeiltiin yhdessä vielä ihan kukkulan kärkeen jonne matkaa oli n. 4,5km ja rullaten alas. Huh! Yhdessä harrastaminen on niin PARHAUTTA! <3

Barcelona Beach

Monjuic kukkulan päällä

Nyt on myös hääpaikka varmasti varattu. Huomasinkin eräs päivä että tässähän ollaan ihan hyvällä mallilla jo hääjärjestelyissä. Kirkot ja juhlapaikat check, korut check (mieheltä vuosia sitten saadut swarowskin korut), kengät check (löytyi Barcelonasta 29 eurolla), ja mikä parasta kävin viikko sitten ensimmäistä kertaa pukuja sovittelemassa ja THE ONE taisi löytyä! KävinZazabella liikkeessä Helsingissä josta löytyi muutama ihan kiva puku. Tämän jälkeen suuntasin vielä juhlapuku Bellaan josta sitten aivan sattumalta löytyi täydellinen puku. AIVAN erilainen jota olin miettinyt mutta nyt jälkeenpäin olen huomannut etten saa pukua mielestäni ja suunnittelen jo TÄHÄN pukuun sopivia hiuksia. Joten eikö tämä silloin ole jo aika selvä juttu!?

Heräteostos Barcelonasta, Hääkegät. :)

Sain kesäloman aikana viettää paljon aikaa myös rakkaan siskon tyttöni kanssa. Eräänä päivänä piti laittaa pikku Minea päiväunille mutta tyttö ei halunnut pinnasänkyyn. Päädyttiin sitten nukkumaan parin tunnin päikkärit yhdessä, Minea minun kainalossa. Siinä sitä taas totesin että se on kyllä rakkautta parhaimmillaan. Tuohon hetkeen olisin voinut jäädä forever! Vaikka lapsi ei ole minun, on rakkaus häntä kohtaan NIIN suurta, ettei sitä voi sanoin kuvailla. Nyt tuntuu että ikävöin tyttöä koko ajan vaikka vasta toissapäivänä häntä näin <3 Minean seikkailuja voi lukea blogissa Odotusta ja odotuksen jälkeistä elämää.

Rakkautta

Ciao!