Matka kuume

Kyllä se Syksy sieltä kovasti tulee. Sen tietää siitä että koko ajan väsyttää ja paleltaa. Kuumavesipullo onkin näin syksyisin paras ystäväni. Lämmitän siihen 90 asteista vettä ja menen pullo kainalossa nukkumaan. Poikaystäväni aina kauhistelee että joku päivä herään vielä koviin palovammoihin kun ennen nukahtelemista pulloa pitää vähän väliä siirtää kun polttaa niin kovasti iholla. :) Jotain positiivista, palellessa kuluttaa varmasti kaloreita kun yrittää pysyä lämpösenä ja hytisee koko ajan... Just kidding! Aikaisemmin pidin kuumevesipulloa amerikkalaisten höpö höpö touhuna, kunnes asuttiin 3 vkoa Uudessa Seelannissa pakettiautossa jossa lämpötila laski aina öisin pakkasen puolella. Voin kertoa että tuolloin minusta ja pullosta tuli erottamattomat.

Tosiaan täällä en olekkaan tainnut mainita Maailman Ympäri matkastamme jonka toteutimme yhdessä poikaystäväni kanssa vuonna 2009. Matka kesti yhteensä 7kk ja reitti oli Hong Kong, Bali, Australia, Uusi Seelanti, Fiji, Los Angeles (Las Vegas samalla), Miami, Jamaica, New York. Ehkä elämäni ikimuistoisimmista hetkistä on koettu tuolla reissulla. Tekisin vastaavan matkan milloin tahansa uudestaan. Ennen matkaa saimma paljon kuulla miten parisuhde ei varmasti kestä tuollaista, ja mitä jos H rakastuu johonkin kuumaan surffi mimmiin?! No eipä rakastuttu muihin kuin ehkä toisiimme vähän enemmän. Olimme oikea tehotiimi reissussa. Oli joku joka laittoi jääpaloja takapuoleeni meduusan polton jälkeen ja joku jonka kanssa fiilistellä hypättyään kallionkielekkeeltä virtaavaan jokeen naru nilkoissa.

Jamaicalla tuli täyteen 4v seurustelua, nyt on jo tupa määrä vuosia.



Tällaista elämä oli muutaman kuukauden ajan vuonna 2009, kuva Fijiltä

 Kovasti toivoisin että pääsisimme vielä joskus vastaavanlaiselle reissulle vaikkapa Etelä Amerikkaan. Olisi myös kiva asua ulkomailla vaikkapa vuoden verran, jotta näkisi elämää hieman tämänkin oravanpyörän ulkopuolella. Ainut asia mikä nykyään mietityttää on koti-ikävä. Viime reissulla oli välillä kamala ikävä perhettä, mitä se olisi nyt. Näen siskoani ja hänen Minea tytärtään vähintään kerran viikossa ja tuntuu että välillä jo muutaman päivän jälkeen on järkyttävä ikävä Minniä. Mitä se olisi kun olisin toisessa maassa eikä mahdollisuutta nähdä olisi?! No onhan aina Skypet ja Facetime puhelut mutta eihän se kuitenkaan ole ihan sama asia.

No arki rullaa nyt kuitenkin Suomen kamaralla. Toivottavasti kuukauden kuluttua päästäisiin edes johonkin Kanarian lämpöön. Arki rullaa oikeastaan nyt työn ja treenin parissa. En ole viime aikoina muuta tehnyt kuin crossfitannut. Muutamana kertana olen käynyt hierottamassa penikat, kipu on KAMALA mutta jälkeenpäin tuntuu kyllä helpottavan kipuja. Viimeksi koitettiin myös kinesio teippauksia pohkeisiin, jos se toisi helpotusta. Lauantaina pääsen uimaan vanhan ryhmän kanssa. JEE! Ja taidan samalla reissulla viedä Minean polskuttelemaan niin mamma ja isi pääsee shoppailemaan. Sunnuntaina mennään yhden kaason kanssa katsastamaan Habitare messut.

Kauniit Kinesio teippaukset

Urheiluvammoja riittää :)