| <3 Crossfit |
| Berlin Zoo |
Mutta arvatkaa missä myös käytiin?! No CROSSFITTAAMASSA tietenkin! Salin nimi oli Crossfit Werk. Saatiin osallistua tuntiin kun vietiin oman salin t-paita vaihtarina sinne. Treeni oli kello 12 aamulla ja meitä taisi meidän lisäksi olla siellä ehkä 8 jumpparia. Ihan hauskaa. Lämmittely oli hirmu paljon lyhyempi kuin mitä koti salilla.Voima osuudessa oli takakyykkyä ja pystypunnerrusta. Wodina oli 12min AMRAP:
5 PushPress
10Frontsquat
15 Lunges
Painoina piti olla 70% vauhtipunnerruksen maksimista. Tässä heräsi ihmetys. 3 kertaa minua isommat hiskit pisti tankoon 15-25kg. Itse laitoin 35kg. Ja kaveri sai ehkä 1-2 kierrosta minua enemmän tehtyä. WHAT WHY?! Selitystä en saanut koskaan.
Tällä hetkellä taas hurja treeni into päällä. Se sana LEPO on vaan edelleen niin tuntematon sana vaikka tiedän miten tärkeää sen oppiminen olisi. Menneet päivätkin on näyttäneet tältä:
La: 5km Juoksu kisa
Su: Crossfit Open Gym
Ma: Työmatka pyörällä + Crossfit (WOD: 5X 10raakarive, 10vauhtpunnerrus, 10takakyykky, 10etukyykky,10maastaveto)
Ti: Työmatka pyörällä + Crossfit (Kelkan työntöä, työntöä)
Ke: Crossfit (Filthy Fifthy, tein kuolemaa aika 33.08)
| Maailman hienoin uusi takki :) |
Hassua että marmatan tästä asiasta aina ystävälleni jonka kanssa aloitin Crossfitin (You know who u are) ja taas tajuan itse olevani samanlainen.
Se on se treenin jälkeinen hyvänolon tunne. Onhan se jollain tavalla ihan kuin mikä tahansa muu riippuvuus. Vieroitusoireet iskee heti ensimmäisenä urheiluttomana päivänä. Eikä silloin saa tietenkään laittaa suuhunsa mitään ylimääräistä, koska sitä ei kulutakkaan. Varsinkin näin syksyllä tuntuu että tämä liikunta on ainoa asia joka pitää järjissään! Työkaverini puhuu minulle aina että tapojaan on helppo muuttaa, se on vaan itsestään kiinni. Joo-o, joku saa kyllä kädestä pitäen tulla minulle näyttämään!
Tässä oli erittäin hyvä artikkeli joka taas hieman avasia omia silmiä. Ne tuloksetkin TODENNÄKÖISETI paranevat jos malttaisin lihasten välillä levätä. Eikä pitäisi AINA verrata itseään muihin. Tämän olen kyllä pikkuhiljaa alkanutkin oppimaan. Teen tätä itseäni varten. Pitää parantaa omia ennätyksiä.
Onneksi minulla on oma pikku apukeino lepopäiville. Sen nimi on Minea ja se on aika kovin söpö tyyppi. Viime lauantaina meinasin purskahtaa itkuun illalla sängyssä kun mietin iltaa. Olin päivällä juossut 5km juoksukisan ja siskoni pyysi illalla Glögille. No kuulkaas. Tämä maailmaihaninsisko! oli tehnyt uuniperunoita ja kanaa JA leiponut ihania suklaamuffinseja. Siellä me sitten ilta leikittiin ja tehtiin kuperkeikkoja Minnin kanssa. Joskus pitäisi muistaa olla kiitollinen tällaisista kultaisista asioista mitä elämässä on. PERHE <3
Loppukevennykseen kuva Berliinistä ostetusta joulupaidastani. Mitäs pidätte? ;)